Kesäköhän on syyllinen, kun neulomukset alkoivat jotenkin kyllästyttää ja teki mieli tarttua virkkuukoukkuun. Ja aluksi tehdä jotain nopeasti valmistuvaa ja lankavarastoa huvennuttavaa. No, eivät näin pienet nyhjäykset totta vieköön mitään varastoa vielä kovin saa hupenemaan...

Ravelrystahan niitä ohjeita sitten saa ongittua, enemmän kuin ikuna ehtii toteuttaa. Tämä kukkanen osui silmiin sieltä jostain.

Ohje on esim. täällä, olen tavannut sen muuallakin. Ohjeen mukaan tästä tulisi patalappu, mutta kyllä ainakin meikäläisen käpälät saisivat palorakkuloita noiden terälehtien reikien kohdille. Tiskirätiksi taitaa päätyä, virkkaan ehkä vähän jotain reunustusta vielä lisää.

Sitten kokeilin tällaista.

Kysymyksessä on pesin, jota jenkit käyttävät kai kuuraamiseen (scrubbie). Tämä yksilö on pehmeää puuvillaa, jolla on tarkoitus kuurata vain herkkää hipiää. Pistin tämän pakettiin omatekoisen saippuapalan kanssa. Ohje on paljon helpompi kuin lopputuloksesta uskoisi.

Ja vielä.

Ystäväni Ulla ei tiennyt mitään jenkkien tiskiräteistä, joten väkersin hänelle yhden kokeilukappaleen. Nopeatekoinen ja helppo juttu tämäkin, ohjeessa vielä mainiot kuvat alkuvaiheista.

Varastossani on monta kerää punaista Novita Blues -puuvillalankaa. Yritin tehdä siitä puseroa, ei tullut mieleistä. Yritin neuloa siitä hametta, se rupesi kiertämään, en tykännyt. Jotenkin en vain päässyt rauhaan siltä langalta, vaikka muitakin olisi neulottavaksi vaikka kuinka paljon.

Olen neulonut yhden tiskirätin Eloomanator’s Diagonal Knit Dishcloth -ohjeella. Hyvä ohje, hyvä lopputulos. Halusin kokeilla sillä ohjeella isompaa työtä eli pyyhettä. Alkuperäisessä mallissa on yksi kuvioruutu työn keskellä. Isommassa työssä ruudustakin olisi tullut isompi, enkä pitänyt siitä ajatuksesta, joten tein pienempiä ruutuja. Niiden kanssa oli aluksi vähän laskemista, mutta osuivat lopulta kohdilleen. Toista samanlaista pyyhettä en kyllä pystyisi tekemään, kun en kirjoittanut muistiinpanoja tämän kuvioinnista. Teen siis jonkun toisenlaisen pyyhkeen. Lankaa on.

Ripustuslenkit pyyhkeen kulmiin neuloin tuppilona saman tien eli kulman kohdalla lankaa katkaisematta.

Pieni, yksinkertainen välityö:

Lanka äidin ponchosta jäänyttä Nalle Coloria ja ikivanhaa valkoista sukkalankaa. Puikot 3,5 mm - piiiitkästä aikaa neuloin pitkillä puikoilla, ja olipas se tukalaa.

Halusin kokeilla Tychuksen ohjetta, kun se on niin pidetty maailmalla. Hauska neuloa, mutta en tiedä pipon istuvuudesta, kun ei ole sopivaa lapsen päätä sovittajaksi. Ohjehan on tehty paksummalle langalle, vaan soveltuu kait näin suoraan lapselle.

Kaulahuivi on se perinteinen, jonka ohje aina silloin tällöin putkahtelee kirjoihin ja lehtiin. Näillä lukemilla neuloin:

Luo 3 s, neulo aina oikein ja lisää jokaisen op:n krs:n alussa ja lopussa kunnes työssä on 21 s. Neulo suoraan 6 cm.

Pujotusosa: Jaa silmukat kahdelle puikolle, joka toinen toiselle ja joka toinen s toiselle. Käytin tässä toisena puikkona hieman ohuempaa pyöröpuikkoa.

Neulo 1 o, 1 n -joustinta 4 cm, jätä s:t odottamaan.

Neulo äsken odottaneilla s:oilla samoin joustinta 4 cm.

Yhdistä silmukat, joka toinen etummaiselta puikolta ja joka toinen takimmaiselta.

Työssä on taas 21 s. Neulo aina oikein 25 cm. Neulo toinen pujotusosa samoin kuin ensimmäinen ja kaulahuivin toinen pää ensimmäisen pään peilikuvaksi, eli joustinneuleen jälkeen 6 cm suoraan ja lopuksi kavenna jokaisen op:n krs:n alussa ja lopussa, kunnes työssä on 3 s. Päätä.

Suorana huivi näyttää tältä:

Tämä setti menee joulun alla jonnekin keräykseen. Vieläköhän SPR:n keräys on voimassa.

Yhtenä iltana etsin miehen housuihin nappia. Hyvä ihme, miten paljon minulla onkaan nappeja!

Sitten toisena päivänä päähäni iski, mihin voisin nappeja käyttää. Illalla kaivoin kaikki rasiat ja pussit ja tötsät esiin ja aloin sommitella.

Mutta tyynyyn en ommellut niitä vaan aikoja eläneen jakun olalle.

Hommassa meni koko ilta ja osa yötäkin. Tällaista siitä syntyi.

Lisäsin helmiä joihinkin väleihin - niitä voisi olla enemmänkin, ja lopuksi vielä rajasin kuvion varsipistoilla.

Kokonaisuus on mielestäni aikas kiva.

Minulla on muuten tuhottoman paljon myös valkoisia nappeja...

PS. Niin siis, otuksen nimi on Allison. Lizard -> Lizzie -> Alice -> Allison. Täysin loogista, eikö.

Muutamia viime talvena neulottuja pääkappaleita:

Jämälangoista neulottu lapsen pipo. Sovelsin Novitassa ollutta ohjetta, sinänsä mallineule on ihan vanha. Tämä pipo meni SPR:n kampanjakeräykseen kuten seuraavatkin.

Nämä lasten pipot neuloin koneella ja jälleen langanjämistä, taisi olla 7 veljestä. Tupsun tekoon menee enemmän aikaa kuin itse pipon vetelemiseen.

Tarvitsin talvisen ulkoilupipon. Tavallinen kuuppa ei sovellu pääni muotoon. Ihastuin tähän kolmitahoisesti kavennettuun malliin nimeltä Inga. Ohjeen sai helposti netistä, vaan siihen helppous loppuikin. Aloitin Nallella, mutta puolivälissä tajusin, että lopputulos olisi ollut ihan liian kireä pipo. Ei kun uusiksi 7 veljeksestä. Painelin menemään onnellisena täysin ohjeen mukaan - ja tulos oli pannumyssy! En millään halunnut purkaa ja aloittaa kolmatta kertaa, joten päätin taiteilla ja purin alareunasta ½ kuviota ja neuloin sen tilalle palmikkojoustimen. Tuli vihdoin käyttökelpoinen pääkappale, mutta liian kuuma leudoille keleille.

Siispä vielä toinen pipo puikoille ja jostain hieman ohuemmasta langasta, kiitos.

Mallin nimi on Seaman's Cap ja ohje on tietty netissä. Voipi olla, että tätä ohjetta käytän uudelleenkin, mutta silloin jätän joustimen taitteelle neulottavan nurjan kerroksen tekemättä. Tarvitsen pipoihin ohjeita, koska kuvittelen, että en osaa itse sommitella kavennuksia vaan saan valmiilla ohjeilla pipoista istuvampia. Tässä tapauksessa ihan niin ei käynyt, vaan piposta tuli matalahko näin reuna taitettuna ja korkeahko reuna taittamattomana- kavennukset toki ovat vallan sulavat. Ja lisäksi menin onneton haksahtamaan tähän kuuppamalliin sitten kuitenkin.

Lanka on tässä pipossa varastosta Ilves Katti-Mohairia. Halusin beigen mutta kamalan tylsähän se olisi ollut yksivärisenä, joten improvisoin  pipoon kirjontakuviot. Spiraalikiekura on ketjuvirkkausta ja muut pistoja.

Tässä ja nyt kun ajattelen, j o s  olisin viitseliäs, purkaisin kavennukset ja neuloisin pipoon vähän lisää korkeutta. Siis jos.

Muutamia sukkia on tullut neulottua viime jouluksi ja sen jälkeen.

Nämä ovat viimeisimmät. Mallin nimi on Baroque, ja ohje on nettineulelehti Knittysta. Lanka Nallea, puikot 2,5 mm. Tarkoitus oli neuloa sukat itselleni, mutta näinkin pienillä puikoilla pienimmän koon ohjeella niistä tuli liian isot meikäläisen pieneen jalkaan. Niinpä mies sai nämä eikä pistänyt ollenkaan pahakseen. Eikä minuakaan harmita, etten saanut näitä itselleni. Vaaleansininen ei ole erityisesti mielivärini; muuta lankaa ei vain ollut tarjolla, kun näiden neulomisen kohtaus iski.

Tässä ovat äidille syntymäpäivälahjaksi neulotut unisukat. Ohje Bed sock in lemon pattern fancy knit stripe Nancy Bushin kirjasta Knitting Vintage Socks. Lankana Drops Alpaca, puikot 2,5 mm. Neuloin molemmat sukat samanaikaisesti pitkällä pyöröpuikolla. On se turkasen hitaan tuntuista, mutta loistavaa sitten kun molemmat sukat ovat saman tien valmiit.

Vihdoinkin jotain itsellekin :-)

Näiden Saltkrålkan-sukkien ohje on neulelehti Ullassa. Muuntelin sitä hieman: lyhensin vartta, neuloin kantalapunkin joustinneuletta ja käänsin mallin hauskan palmikon ihan huvin vuoksi jälkimmäisessä sukassa ekan peilikuvaksi. Oikein kiva ohje ja mukava neuloa.

Lanka on 7 veljestä, puikot 3,5 mm. Olen käyttänyt sukkia kohtuullisen paljon, ja lankapa ei olekaan kestänyt sitä kovin hyvin. Reikiä ei tietty vielä ole, mutta lievä kierre ei kestä hankausta. Sukat alkavat olla jo nuhjaanuneet. Toinen marmatus tulee värien vaihtumisesta. Mielestäni eri värit voisivat sulautua paremmin toisiinsa ilman äkkinäisiä värivaihdoksia. No halpa lanka; täydellisyyttä ei voi vaatia.

Ja lopuksi vielä kahdet viime jouluna lahjoiksi annetut:

Nämä on neulottu 2,5 -puikoilla Schachenmayr nomotta Regia Silk 4-ply -langasta. Ohje Belle Epoque Melissa Leapmanin kirjasta 2-at-a-time-socks. Nämäkin neuloin yhdellä pyöröpuikolla samalla kertaa, ja meinasin todella työlästyä.

Näissä on lankana Nalle (joka on todella kulunut tossujen pohjissa pääsiäiseen mennessä), puikot 3 mm. Priscilla Gibson-Robertsin ohje Eastern European Footlets kirjasta Favorite socks. Ohjeessa on mielenkiintoinen tiimalasineulomistapa sekä kärkeen että kantapäihin. Tossujen päällisen kuviot on tehty silmukoita jäljitellen.

En enää yhtään ihmettele, miksi ihmiset neulovat useita pitsihuiveja. Olen koukuttunut kahden kappaleen jälkeen niihinkin! Täytyisi vain keksiä, kenelle kaikille niitä voisi lahjoitella. Itse en kovin monta tarvitse, vain yhden pienen kevätvärisen ja toisen syysvärisen ja ison yleisvärisen ja... noh...

Tässä pieni kevätväriseni.

Tämä on Tulppaani-kolmiohuivi. Lanka Drops Alpaca, puikot 4 mm. Langan menekki ihan vähän yli yhden kerän. Mallin pääneule oli minulle vaikeaa, en oppinut sitä ulkoa vaan joka kerros piti katsoa tylsästi ohjeesta. Tulppaanien keskikavennukset tein eri tavalla kuin ohjeessa. Huivi on ollut ahkerassa käytössä, vaikka vähän kutittaakin kaulaa vasten.

Tämä huivi ei ole minulle itselleni.

Ohjehan on jättisuosittu Swallowtail Shawl. Loistava ohje ja ihana lopputulos. Ainoa kohta, josta en pitänyt oli nyppyjen neulominen. Puikot 3,5, lanka ikuisuusvarastosta tällaiseen huiviin mainiosti sopivaa Ilves Konelankaa. Menekkiä en voi kertoa, kun en ole vieläkään saanut aikaiseksi punnita huivia. 

Näköjään täällä on kävijöitä aina vain. Kiitokset kaikille mielenkiinnosta :-)

Taidan siis jatkaa bloginpitoa kuitenkin. Tietsikka-aika meneekin muuten vain Ravelryssa ja vaikka se onkin pohjaton ja upea ja mitä vain, sielläkin koluamiseen tahtoo joskus kyllästyä. Ai miten niin liikaa tietsikalla?

Ja totta puhuen, linkkien listaaminen jonnekin muualle on tosi tylsää. Kun nyt olen tänne näitä listoja aloittanut, taidan jatkaakin. Jos ei niistä kenellekään muulle ole iloa, onpahan itselleni ;-)