Voihan vietävä! Edellisviikonloppu meni aivan neulomiseksi. Sain olla pitkästä aikaa kunnolla tietsikalla ja uppouduin neuleblogeihin. Lauantaina alkoi pukata Fifiä ja sunnuntaina Roosaa. Ei siis mitään mittaa eikä määrää sillä, miten monta työtä ihmisellä on keskeneräisenä yhtaikaa! Mutta täytyyhän niitä olla! Pitää olla mahdollisuus valita hyppysiin sopiva projekti aina mielialan mukaan. Olisi vaan hyvä saada jotain joskus valmiiksikin... esimerkiksi nämä villavat huivit ennen kuin kelit lämpenee tosissaan :-))

Lämpenemisestä onkin tullut mieleen, että jotain kesäpuseroa voisi ruveta jo nyt näpöstelemään, jos vaikka kesäksi saisi käyttöön. Tai itse asiassa, kaapistani puuttuu just nyt tämän ajan puuvillapaita, jotain ohuehkoa lankaa, kauniit värit, pitkät hihat vielä tähän vuodenaikaan. Kuolasin jo Knittyn todella kaunista Anatoliaa, jossa on kaiken kukkuraksi vielä helpolta vaikuttava mallineule. Eppäilenpä vaan, että ohuesta langasta neulottuna se ehtisi tämän kevään viileille... Järkevintä olisi tietty hyökätä lankavaraston kimppuun, kerätä sopivat kerät sieltä ja miettiä sitten, mitä niistä voisi syntyä. Ja sitä haudutellessa voisi jatkaa vaikka noita kesken olevia.