Picovolin neulomisessa tarvitaan silmukkamerkkejä. Kuvittelin ensin, että huuuihaaai,kyllähän meikäläinen pärjää ilman niitäkin. Mutta päätin kokeilla kuitenkin.

Ihan Itsessä on hieno silmukkamerkkien teko-ohje. Tsuumailin sitä ja kaivelin helmirasioita. Korupiikkejä ja -renkaita minulla ei tietenkään ollut siihen hätään. Onneksi pihdit ja leikkurit löytyi työkalupakista. Samoin jotain metallilankojen jämiä, 0,7 mm messinkilankaa oikein kieppikin.

Taivuttelin renkaita ja rinkuloita metallilangoista. Sitten muistin, että jossain näppärällä nettisivulla oli vinkki, että rintsikoiden muovirenkaita voi hyödyntää silmukkamerkeissä. A vot, ne eivät takerru neuleen lankoihin kiinni. Paha vain, etten raaskinut käyttökelpoisia rintsikoita palastella silmukkamerkkien takia. Siis jouduin tekemään rautalankarinkuloitakin.

Hauskaa se oli ja tuloskin kelvollista, varsinkin muutamien susikappaleiden jälkeen. Ja hyvänen aika, niistä vietävän merkeistä on kuin onkin iloa ja hyötyä: löytyy työn kavennuskohdat huomattavasti notkeammin kuin ilman niitä. Tarttis varmaan näperrellä niitä tukku lisää odottamaan. Kuka rautalankaa sitten joutaa vääntelemään, kun neulekohtaus on pahimmillaan.